perjantai 16. kesäkuuta 2017

Jehkotar Craft Challenge #20

Jehkottaren kesäkuun haasteessa oli annettu kolme inspitaarion lähdettä: kuva perhosesta, luonnos ja HIMin biisi Rip out the wings of a butterfly. Nuoruudessani HIMiä paljon kuunnelleena, biisistä tuli oikein kunnon korvamato ja se soi päässäni kunnes sain lopultakin kortit valmiiksi. HIMin lauluissa rakkaus ei yleensä ole helppoa tai kepeää, vaan synkkää, repivää ja haasteita täynnä. "Rip out the wings of a butterfly"... ilman siipiään perhonen ei voi lentää ja se kuolee. Siipien säilyttäminen on siis elinehto. Tästä juontui mieleeni, että "joka tytölllä on siivet olkapäissä" -eli jokainen nainen tarvitsee ne siipensä.

HIMin innoittamana lähdin hakemaan kortteihin synkähköjä goottivärejä ja kontrastia. Wedding florals-poistokirjasta löytyi jälleen aiheeseen sopivat kuvat, joissa morsiamet eivät poseeraa kuvaajalle, vaan ovat syvällä omissa mietteissään. No Doubt-sarja kertoo siitä pienestä hetkestä, kun morsian häiden kynnyksellä pohtii naimisiinmenon vaikutusta omiin siipiinsä. Tietenkään hän ei epäile sitä, etteikö haluaisi naimisiin, mutta pohtii oman itsensä ja minuutensa ennallaan säilymistä. Olenko edelleen silti myös kokonaan MINÄ, vaikka olemmekin ME? 

No Doubt-sarja: 1. My Wings 2. My Freedom 3. My Independence


No Doubt: My Wings

No Doubt: My Freedom


No Doubt: My Independence

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Auringonkerääjä

Askartelukaverini eskarimies (aka tuleva ekaluokkalanen) oli maanantain sadepäivänä tekemistä vailla. Kokeilimme sitten jalostaa äitienpäivälahjoihin kokeiltuja tekniikoita Sun Catcheriin eli auringonkerääjään. Olen tämän(kin) idean napannut Pinterestistä. Minulla on jo jonkin aikaa pyörinyt jaloissa inspiraatiota odottava sinkkikannu ja sen me yhdessä tuunasimme. Loput tarvikkeet kaivelin sieltä sun täältä. Eskarimies teki suurimman osan maalaus- ja lakkaushommista, minä vain avustelin pitämällä kannusta kiinni. "Vesipisarat" tehtiin yhdessä. Keskikokoiset helmet loppuivat kättelyssä, joten kaivelin varastosta ihan pienenpieniä siemenhelmiä ja suuuuurensuuria upeita timantteja, kuten asiantunteva työtoverini asian ilmaisi. Ovat hiukan eriparisia ja monenvärisiä, mutta tulihan riemunkirjava lopputulos. Yksin olisin tehnyt paljon hillitymmän = tylsemmän, mutta nyt on ainakin väriä ja iloa! Askartelukaveri sai palkkioksi kauniista työstään itselleen muutaman ison timantin 😀 ....Ja ilmeisesti kerääjä toimii, koska tänään saimme näin hienon auringonpaisteen 🌞






Jämäpaloista pari ATC korttia

Rippikorttitehtailun jämistä ja Brushokokeiluista jääneistä jämäpaloista pari pikaista ATC korttia, "Kesäyössä" :

"Kesäyössä" 1: poika  2:tyttö.

Brushoihin kokeilin sekoittaa Finetecin pearl-väreistä "sterling silveriä".Salamavalon kanssa otetussa kuvassa Pearlin hohden näkyy paremmin

Kortteja, kortteja

Kevät on juhlaista aikaa. Tässä muutama kortti, joita olen puuhastellut. Rippijuhliin kutsu- ja onnittelukortteja, hääkortti ja äitienpäiväonnittelut rakkaalle isoäidilleni... ja pari muuta väkerrystä.

Tämä puustanssi sopi minusta tosi hienosti rippikortteihin, puun viereen voi laittaa istumaan tytön tai pojan...
Näitä kutsuja tein sarjatyönä useamman kappaleen. 




Mummalle <3

Hääparille
Toinen hääkorttikokeilu

Näitä tein sarjatyönä 16kpl alakoulunsa päättäville kutosille, joita vanhempainyhdistyksemme muisti lahjakortilla. Muissa j´korteissa oli perhosien taustalla limenvihreä kukkapaperi. Tämä jäi kotiin kun ei niin miellyttänyt silmää.  

Pikakortti jämäpaloista


maanantai 5. kesäkuuta 2017

KK vintage #81 "Mä oksalla ylimmällä" osa 2

Ensimmäinen KK-vintage #81 haastetyöni ampaisi kuin raketti männynoksalta suoraan kuuhun. Sinänsä kivoja olivat nekin kortit, mutta tässä vielä hiukan maa(palllon)läheisempi ATC kortti aiheesta. Olin viime viikon kuntoutuksessa Reumaliiton kuntoutumiskeskus Apilassa  Kangasalla. Kotoa lähtiessä nappasin pieneen pussiin mukaan pari ATC pohjaa, jotain pientä silppua retro-tietosanakirjasta ja teippiä. Yhtenä iltana rakkaan ystävän kanssa jutustelessa leikkailin ja liimailin tämän "Kesäyö Kangasalla"-kortin. Kortti on syntynyt siis alle 10km päästä paikasta, jossa Sakari Topelius on kynäillyt "Kesäpäivä Kangasalla"-runon. Kävimme yhtenä iltana ihailemassa Kangasalaa korkealta Vehoniemen näkötornista. En kyllä yhtään ihmettele, miksi Sakarin runosuoni on niissä maisemissa niin voimakkaasti sykkinyt. Todella kaunista joka puolella 💗

"Kesäyö Kangasalla" 

P*skis #347

Viime metreillä vielä minun tuotokseni P*skis-haasteeseen #347  Haasteinspiraationa kolme väriä: tumma ja vaalea vihreä sekä vaaleanpunainen/pinkki (jotka muuten eivät ole sama väri, kuten vanhempi poikani oli käsityönopettajaansa näsäviisaasti valistanut koulussa... äitinsä poika 😀). Lähiaikoina pipertelyaikani on ollut kirjaimellisesti kortilla (hahhahhaa) joten tässä vain tämmöinen äkkipikainen ATC kortti haasteeseen. Taustalla jämät itse maalatusta akvarellipaperista, kolaasikuva  ja -teksti ja ylijäämästanssattuja perhosia. Timantteja on kolmessakin vihreän sävyssä.

"Kesäriemua"

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Molemmat pojat pääsivät kesälaitumille tällä viikolla. Tiedän, että opettajia ei ole pakko muistaa mitenkään, mutta jotain pientä on yleensä viety ja mieluusti tietenkin jotain itsetehtyä. Näin tämän idiksen joskus pinterestissä. Molemmat herrat (6v ja 11v) maalasivat opettajille sateenvarjot -Suomen suvi kun tuppaa olemaan lyhyt ja vähäluminen. Toivotaan nyt kuitenkin, että ei open tarvi koko kesää varjon alla sadetta pidellä 😉

Kuparinväristä automaali-sprayta kakkupaperin ja sapluunan läpi.

lauantai 27. toukokuuta 2017

OKTK #28 Merellisiä tunnelmia

OKTK haasteessa #28 mennään merellisissä tunnelmissa. Moodboard näkyy postauksessa alimpana. Sotkin pohjaksi akvarellipaperille uusia brushojani ja hain niillä moodboardin värejä. Lisää merellistä tunnelmaa yritin saada märän värin päälle ripotellulla merisuolalla. Kivien vedenalaista kimallusta hain roiskimalla finetecin kullanväristä vesiväriä niinikään märkään paperiin. Pohjasta tuli huomattavasti tummempi kuin oli ajatus -en osaa vielä kunnolla arvioida brushojen tummuutta kuivuneessa paperissa. Pohja oli valmiina yli viikon, kun ei vain mistään löytynyt aikaa tehdä työtä valmiiksi. Nyt kun on synkähkö sadepäivä, pääsin vihdoin tunnelmaan ja oli aikaa tehdä "Meri" sarja loppuun.

kuva tuli hieman viistoon, kortit alempana paremmin nähtävissä

Etsiskelin vanhasta tietosanakirjasta soveltuvia kuvia kortteihin. Ensin hain pienen merenneidon kepeää tunnelmaa, mutta törmätessäni tummanpuhuvaan kalmariin alkoi päässäni soida Miljoonasateen "Merestä löytynyt". Olen aina tykännyt Miljoonasateesta, ja huomasinkin että bändiltä löytyi meriaiheinen laulun nimi jokaiseen korttiini. OKTK vaihtoon näistä valitsen numeron 1/3 Merestä löytynyt. Korttien nimissä linkit biisien sanoihin. Kiitos Heikki Salo inspiraatiosta 😊

"Merestä löytynyt" on todella synkkä ja hyytävä biisi.
Se kertoo niin meren, kuin ihmisenkin julmuudesta.
Synkkä tuli kortistakin... 

"Meri ei kerro" on taas aika surullinen, mutta kaunis laulu.

"Ostarin helmi" ei varsinaisesti ole merilaulu,
mutta tasapainottaa iloisuudellaan tätä synkkää sarjaa.
Myös kortissa on maisema vähän valoisampi.

Ja tässä vielä haasteen moodboard. Hmm...taisin ajautua aika kauas alkuperäisestä ideasta.





Muutama silppu-atc

Kauhea härdelli Nasumuorin askartelupajan ulkopuolisessa elämässä. Ei juurikaan ole ollut aikaa piperrellä. Muutama silppu-atc on tullut valmiiksi tyylillä #laitanpa tuon tuohon".

"kotkotuksia" ja "materialismia"
Nämä siis vapaana vaihtoon.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

TJK 19-20/2017

TJK haasteessa on aiheena ihana toukokuu ja tavallinen arki. Ja miten sen arjen ei tarvitse aina olla harmaata. Alakouluikäisten lasten perheessä arkipäivät vilahtavat hujauksessa ohi kaiken kiireen ja tohinan keskellä. Toukokuu on perheessämme usein tupasti normaalia kiireisempi isimiehen töiden, lasten harrastuksien, päättäjäisten, kevätjuhlien ja kaikenlaisen muun hässäkän takia. Ilo arjessa tulee pieninä ohikiitävinä hetkinä. Sitä on onnekas jos joskus ymmärtää hengähtää hetkisen ja pysähtyä ihastelemaan niitä ilon pipanoita.

Viikolla 19 vietettiin äitienpäivää. Äidinrakkaus on sellainen voima, että sillä siirretään vuoria, suojellaan poikasia ja selvitään niistä arjen karikoistakin. Joskus äitinä oleminen on todella rankkaa duunia, mutta lasten kanssa saa myös kokea monenlaisia iloja, suruja ja suuria tunteita. Siksi viikolle 19 tein ATC kortin "Äidinrakkaus"

Äidinrakkaus

Viikolla 20 näin pihallamme ensimmäiset pääskyset, jee! Pääskysestä ei päivääkään, niinhän se menee. Ei nyt kyllä kesä vielä ole, mutta pääskysten villissä kosiotanssissa ja lirkuttelussa on riemukkuutta jota kannattaa pysähtyä hetkeksi ihailemaan. Itsellekin tulee keväisen riehakas olo, kun katsoo lintujen ilottelua. ...Tokikaan pesä autokatoksen ylähirrellä ei sitten ole ihan niin riemukas juttu kun se tietää auton pesua 😕 Mutta pääskysten innoittamana "Vapaa kuin taivaan lintunen" -kortti viikolle 20:

Vapaa kuin taivaan lintunen




KK vintage #81 "Mä oksalla ylimmällä"

Haaste kuuluu näin: Tutun laulun alku tuo mieleen kaikenlaista: kesäisen päivän, korkealla puussa istuvan linnun, kauniit vehreät maisemat. Voit käsitellä aihetta haluamallasi tavalla: kuvassa voi olla itse lintu, mutta myös se maisema jonka lintu latvasta näkee - taloja, metsää, ihmisiä, niittyjä, eläimiä kesälaitumella...  kaikki on tässä sallittua. Vai onko oksalla sittenkin joku muu kuin lintu? Mielikuvitus siis vain hyrräämään!

Tiedän laulun, ja minullekin tuli ensimmäiseksi mieleen metsä ja luonto ja lintuset. Mutta sitten jäin junnaamaan siihen, että kuinka korkealta sitä maailmaa voi katsoakaan? Kuinka paljon voi näkökulmiaan laajentaa? Aika harva ihminen on päässyt näkemään koko "ison kuvan". Ja kun törmäsin vanhaan galaksimaalaus-kokeiluuni, sain vision katsoa maailmaa niin korkealta kuin se on mahdollista. Olen nyt varmaan taivuttanut vintage-haasteen #81 äärirajoilleen -jos korttini 2/2 Alexey Leonov ei täytä haasteen speksejä, sen voi jättää sitten osallistujista pois. Jätän asian DT:ille päätettäväksi. Kuvat on 60-luvun lopulla julkaistusta tietosanakirjasta ja kuvaamani tapahtumat vuosilta 1961 ja 1965. Minua kosketti tässä näkökulma-asia, koska avaruuslentonsa jälkeen Juri Gagarin sanoi: Orbiting Earth in the spaceship, I saw how beautiful this planet is. People, let us preserve and increase this beauty, not destroy it!

ATC-pari "Space", taustalla akryyleilla maalaamani "avaruus" maisema. 

Tässä samat kortit pimeässä. Tein gessolla sapluunan läpi "planeettoja"
ja maalasin ne lopuksi Glow in the dark-akryylimaalilla.

1/2 Yuri Gagarin

2/2 Alexey Leonov, tällä kortilla osallistun vintagehaasteeseen,
 jos kortti täyttää haasteen speksit?. 

Alexey Leonov-kortin takapuoli

Gagarin kortin takapuoli



maanantai 15. toukokuuta 2017

P*skis #346

P*skiksessa oli tällä kertaa muuten vapaat kädet, kunhan kokeilee jotain uutta. Tölläilen usein pinterestissä kaikenlaisia ihania ideoita ja joskus näin video-tutorialin bokeh-tekniikasta. Bokeh on alunperin valokuvaustermi ja liittyy käsittääkseni jotenkin syväterävyyden säätelyyn. Silllä saadaan kuvia, joissa valoisat osiot, esim. liekki tai lamput, tekevät kuvaan sumeita "valo"palloja eri sävyissä.

Kokeilin erilaisia tapoja, koska minulla ei ollut tutorialissa esitettyä valkoista leimailumustetta. Pohjana oli joko Distress inkillä väritetty pohja tai uusilla Brushoillani tehtyjä värikokeiluja. Ympyrät stanssasin kopiokalvolle. Ympyröiden töpöttelyyn kokeilin valkoista Brushoa, gessoa ja akryylimaalia. Akryylimaali toimii selvästi parhaiten, eikä sotke alla olevia värejä edes distressien kanssa. Parhaiten onnnistui omasta mielestäni tämä, jolla osallistun siis P*skikseen #346

Taustalla brushoja akvarellipaperilla, päällä gesso- ja akryylimaalitöpötyksiä.
Teksti tehty mustalla kohojauheella ja hiukan blingbling "vesipisaroita".

Tässä alla vielä muita kokeiluja, joissa siis vaihtelevasti onnistuin, Osa on tyyliä "Äh, tälläinenkö tästä tuli..." Täytynee kokeilla uudeleen ja yrittää välttää virheitä seuraavalla kerralla.











Rakkaille mummoillle hyvää äitienpäivää!

Meillä on kaksi rakasta mummaa ja yksi rakas isomumma, kaikki ihan tässä lähellä. Tuunattiin eskarimiehen kanssa sinkkiämpärit, joihin sitten laitettiin kesäkukkasia. Pojalle oli mieluista tekemistä ja hienoja tuli!

Gessoa, kuplamuovipainantaa, decoupagea ja helmitöitä. 




Äitienpäivälahjoja

Äitienpäivälahjoista parhaat ovat tietenkin omat pikkumurut 6v ja 11v. Ja heidän hoidossa tai koulussa askartelemansa kortit ja lahjat, tänä vuonna sain eskarilta itse kuvioidun vohvelikangas-tabletin keittiöön. Pitää kuulemma varoa porsastelua, ettei liina likaannu 😀 Isimies oli halukas ostamaan pojilta jonkun lahjan, ja kyseli vähän että olisiko mitään toiveita. En jotenkin osannut yhtään sanoa, mitä olisi haaveissa. Kunnes sain herätyksen Anu-Riikan Uniikkikortit-kurssilla... Awink, awink! Brushot ois niiiiiiiiin ihanat. Haaveilin peruspakkauksesta, mutta isännyys sanoi että ota koko satsi, jos tulet siitä iloiseksi 💗 Ja tulinhan minä!!

Ensimmäinen brusho-kortti Anu-Riikan opeilla tehtynä

Tekstiilitaidetta a la eskarimies

Ne on minun 😍 Tuunasin jo laatikon, johon mahtuu perus- ja lisäsarja
 ja tein kansiin värinäytteet. Kiitos muruille!

lauantai 13. toukokuuta 2017

Kansio ATC-korteille

Nyt kun alkaa omassa varastossa olla jokunen kortti valmiina ja olen saanut vaihdossakin muutaman, piti säilytysratkaisu miettiä. Kansiotaskuja löytyi suht helposti, mutta eihän DIY-henkinen muori voi tyytyä taviskansioon. Sopivasti kotona pyöri tarpeettomaksi jäänyt pankin kansio ja sitäpä sitten tuunaamaan. Useamman päivän oli tuossa kesken, kun lisäilin aina kerroksia kerrosten perään. Etupuolella on pohjaksi revitty vanhojen kirjojen sivuja ja takakannessa on decoupagella koristelua. Mistejä, gessoa, gel mediumia, kangasnauhaa, leimailua, muovikukkia... eli sekatekniikalla koko kansio. Luomisen lumoissa en tulut ajatelleeksi että eihän tämä tule sopimaan mihinkään pieneen rakoseen, mutta olkoot pöydällä helposti saatavilla 😊


takakansi

torstai 11. toukokuuta 2017

Askarteluvuoren ATC vaihdot #24

Haasteessa oli sääntönä, että kortissa ei saa olla sanoja, kirjaimia tai numeroita. Ensin ajattelin, että ei kai se kuva tekstiä kaipaa, mutta kummasti vain olisi tehnyt mieli laittaa joku selittävä sana tai lause. Kiva haaste kun piti saada pointti esiin ilman sepustuksia. Taisin jäädä kiinni edelliseen TJK haasteen aiheeseen, kun samantyyppinen teema jatkuu -keväistä lempeä näissäkin tavallaan... Tässä korttipari, joista osallistun Askarteluvuoren haasteeseen numerolla 2.

Lost in translation 1 ja 2

1/2, Pink glasses 

2/2 Flowers and bees. Tällä kortilla osallistun haasteeseen.
Kortin nimi on suomalaisesta versiosta käännetty, lontooksi idiomi kuuluisi "birds and bees"...